Kansalaiset kommentoivat

Valtaus Helsingin Katajanokalla, Vyötiellä on päättynyt.Lue HS:n lukijoiden kommentteja asiasta
http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=59950&messageID=1151174&#1151174
( copy - paste )

Siis nuorten polittiset lähiympäristöt

kiitos vaan kollegat - sain muutaman kommentin, joissa nuorten polittiiset lähiympäristö- käsitettä pidettiin hyvänä ja toimivana tapana hahmottaa kenttää, jolla haluamme edistää nuorten kansalaisuutta.

 

Lähiympäristö on siis mielestäni sellainen, jota nuoret pitävät itselleen läheisenä sekä fyysisesti että henkisesti ja johon heillä on pääsy, ainakin teorissa. Lähiympäristö voi olla koulu, asuinalue tai  joku muu toimintaympäristö, johon nuoret hakeutuvat. Polittiiseksi sen tekee minun mielestäni tässä vaiheessa pohdintaani se, että ympäristössä voidaan käydä keskustelua, jossa on mahdollista avata valta-ulottuvuutta kyseisessä ympäristössä tai sitä laajemmin ja  jonka avulla on mahdollista mobilisoitua toimintaan yhteisesti kiinnostavien asioiden ja ilmiöiden muuttamiseksi.

 

Nuorisokasvatuksen näkökulmasta olisi kiinnostavaa määritellä, millaisia voimavaroja nuoret tarvitsevat ja mitä meillä nuorisotyöntekijöillä olisi annettavana heidän tuekseen. Jatkan siitä seuraavaksi.

Helsingin Vihreät Nuoret: Nuoret tarvitsevat autonomisia tiloja

Helsingin Vihreät Nuoret toivovat nuorisoasiainkeskuksen vuokraavan Katajanokalta viime viikolla vallatun tilan nuorten käyttöön. Kaupunki suhtautui aluksi myönteisesti talon käyttöönottoon, mutta on ilmoittanut myöhemmin ettei haluakaan antaa rakennusta nuorille.

"Suhtautuminen pitkään tyhjillään oleen tilan käyttöönottoon ihmetyttää. Nuoret tarvitsevat tiloja omaehtoiseen toimintaan ja Katajanokalta vallattu talo on herättänyt paljon innostusta. Talon vuokraaminen aktiiviseen käyttöön olisi nuorisotyötä parhaimmillaan", toteaa
Helsingin Vihreiden Nuorten puheenjohtaja Anni Mikkelsson.

"Kantakaupungissa on aivan liian vähän nuorten käytössä olevaa epäkaupallista tilaa. Toivottavasti vallatun talon läheisyyteen juuri avattu hotelli ei ole syynä asenteiden koventumiseen. Myös nuorilla on oikeus olla ja näkyä Helsingissä", jatkaa varapuheenjohtaja Heikki Korpela.

Lisätietoja:
Anni Mikkelsson, 040 706 7988
Heikki Korpela, 040 848 6022

Nuorten poliittiset lähiyhteisöt/-ympäristöt?

Otsikon oivallis jäi minulle päällimmäiseksi uudeksi "kolahdukseksi" ja haasteeksi nuorten osallisuutta käsitelleessä tapaamisessa, johon osallistuin eilen maanantaina ja tänään tiistaina Oulussa. Terve vaan teille mukana olleet nuorisotyön ammattilaiset!

Mitkä ovat nuoret poliittisia lähiyhteisöjä/-ympäristöjä ? Voimmeko tarkastella nuorten osallisuutta tuollaisen käsitteen kautta? Minusta se kuulostaa hyvältä ja haastavalta - en tiedä, josko sitä on jo joku käyttänyt. Oletteko käyttäneet? En vielä osaa sanoa, kumpi olisi parempi - yhteisö vai ympäristö? Yhteisö kuulostaa toiminnallisemmalta ja siinä on jo sisällä sosiaalinen ulottuvuus. Ympäristö puolestaan avaa ajatuksia myös fyysiseen maailmaan ja sen rakenteisiin ehkä enemmän.

Ja mitä on se poliittisuus? Vesikansan Sari on joskus todennut, että politisoiminen on asian nostamista julkiseen, kriittiseen ja argumentoivaan keskusteluun. Tai jotenkin sinnepäin se meni. Ovatko nuorten poliittiset lähiympäristöt siis niitä areenoita, joilla nuoret nostavat asioita keskusteluun ja joissa on mahdollista synnyttää toimintaa?

Entä mitä ovat kansalaiskompetenssit tai - pätevyydet juuri näille areenoille siirrettyinä näkökulmina tai tutkimuskysymyksinä? Teema nousee hyvin esille Peltolan artikkelissa Sukupolvipolitiikka - kirjassa ja siellä viittauksena Borg Samiin. Nämä pätevyydet voisi avata minun mielestäni hyvin arkipäiväisinä nuoren / työntekijän käsityksinä omasta kyvystä seurata ja ymmärtää politiikkaa ja halutessa vaikuttaa siihen ja käsityksinä vaikuttamisen edellytyksistä liittyen rakenteisiin, toimintakäytäntöihin ja toimijoihin. Käsitykset purettuna nuorten poliittisiin toimintaympäristöihin tästä voisi tulla kiinnostava asia, jota voisi tutkia vaikkapa muutamilla kysymyksinä osana valtakunnallista kouluterveystutkimusta, josta puhuimme muutamalla sanalla Oulussa pohtiessamme valtakunnallisen tiedon keräämisen mahdollisuuksia.

Matematiikkaa aktivointiin

Jos saat kolme innostumaan ja jatkamaan keskustelua kolmen uuden kanssa ja niin edelleen yhteensä viisi kierrosta tavoitat 243 ihmistä - onko äänestysalueellasi niin monta ensimmäistä kertaa kunnallisvaaleissa äänestävää ?

Kampanjoinnissa on tärkeää pitää haluttua teemaa esillä määrätietoisesti keskustelussa ja keskittyä ihmisiin, joihin kanssa puhuminen vie tavoitetta eteenpäin. Tästä kunnallisvaaleihin se tarkoittaisi minusta ensin yleistä yhteiskunnallista ja kunnallista herättelyä, sitten äänestysherättelyä ja lopuksi ehdokkaiden puolesta puhumista. Mutta voinhan olla väärässäkin...

Mitenhän toimisi joku sitoutumiskampanjan muotoinen liity kampanjaan systeemi adressit.comissa? Ainakin siellä on monenlaisia addresseja eli vetoomuksia ja keskusteluja.

Voimavarat ja näkökulmat haastavat työotteen

Liityin blogilista.fi - listaukseen ja huomasin heti, etten osannut käyttää "seksikkäitä" luokituksia. Kukaan normaali nuori ei määreilläni löydä listaa - toisaalta ehkä tämä blogi on enemmän astetta vanhemmille - kollegoille luettavaksi ja omaa pohdintaani varten.

Ehkä toisaalta pitää tehdä blogin kuvaus paremmaksi. Joka tapauksessa - nyt sieltä löytyy kunnallisvaaleihin 2008 liittyvä blogi - käsittääkseni ensimmäinen sellainen :-)

Ajatukseni pyörivät edelleen nuorisokasvatuksen teoriassa, eduskuntavaalien kuvauksessa Sukupolvipolitiikka. - kirjassa ja Johanna Kiilin väitöstutkimuksessa (2006,88) , jossa hän on luokitellut asteen osallistumisen voimavaroja kulttuurisiin, materiaalisiin, sosiaalisiin ja inhimillisiin voimavaroihin. Niistä lisää myöhemmin - jahka ehdin.

Lisäksi olen miettinyt Mikko Orasen Lastensuojelun kehittämishankkeen osaraportissa (2007,8) esille nostamia seitsemää näkökulmaa lasten osallisuuteen. Mikon Francis ja Lorenzo viittausta edelleen kärjistäen ja mukaellen kysyń, olemmeko me aikuiset yksilöinä ja yhteisöinä nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen edistäjinä:
romantikkoja, asianajajia, tutkimustiedon välittäjiä, opettajia, oikeuksien korostajia, rakenteiden siirtäjiä vai vastavuoroisia toimijoita?

Näitä ja nuorisokasvatuksen teorian juttuja pyöritellessä omaksi ammatilliseksi haasteeksi nousee askeleen ottaminen vahvemmin innostamisen kylmästä maailmasta kuumaan maailmaan ja kriittis-vastavuoroisen työotteen vahvistaminen.

Koetan jäsentää ajatuksiani seuraavaan kertaan.

Viestejä nuorille - miten viestit saavuttaisivat nuoret

"Keski-ikäisinä nuorisotutkijasetinä ehdotamme yksilöllisen sukupolven nuorille: valloittajaa jo vihdoin jokin vähintään keskisuuri puolue."
Hoikkala ja Paakkunainen Sukupolvipolitiikka. Eduskuntavaalit 2007 kirjan viimeisiä sanoja

4.5. 2007 Hesarista voi lukea apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin heiton nuorille, jotka esittivät päättäjille toivomuksiaan Hillittömän monitaiteisessa yleisötyöseminaarissa eli HIMO2:ssa. Sen sisältö oli jotakuinkin näin paikalla kuultuna: "Ruvetkaa ehdokkaiksi. Ellette mahdu puolueiden listalle, niin muistakaa, että 10 voi kunnallisvaaleissa perustaa oman valitsijayhdistyksen.

Palkissa tietoa 2008 kunnallisvaaleihin liittyen ehdokasasettelusta ja vaalikelpoisuudesta - Saurin heiton varmennukseksi.

IRC.Galleria ja poliittiset nuorisojärjestöt

Sähköpostin kautta taas kommentti. Surffailin eilen jonkin aikaa IRC-galleriassa ja mietin sen suosiota. 10 isoimman kaupungin oli kotipaikakseen ilmoittanut galleriaan rekisteröidyistä runsaat 110 000. Se on aika hyvä määrä. En yhtään ihmettele, että galleriasta löytyy monenlaisiin teemoihin liittyvä yhteisöjä, myös blogiini linkittämäni poliittiset nuorisojärjestöt. Teknisesti helppo, ilmainen, jo kohderyhmää kokoava alusta, helpommin ehkä porukkaa kokoava kuin perinteinen toritapahtuma. En vielä oikein osaa toiminnan logiikkaa Irc-galleriassa, mutta koetan päästä sen kanssa sinuksi.

Paakkunaisen ja Hoikkalan ( 2007) mukaan Eurovertailussa suomalaisnuorista 1,9 % ( kahdeksan maan keskiarvo 2,4%) kertoi osallistuvansa puolueiden nuorisojärjestöjen toimintaan viimeisen vuoden aikana. Poliittisten puolueiden toimintaan osallistui Suomessa 2,9 prosenttia (kahdeksan maan keskiarvo 2,5%). Suhteessa irc-galleriaan tilanne on mikä?

Ruotsalaisten huoli ensi kertaa äänestävien aktiivisuudesta Tapio Kuurren mukaan näkyy förstagångsväljare-käsitteessä, joka Tapsan mukaan puuttuu sekä arkikielestä että politiikan tutkimuksen traditiosta. Nostetaan käsite keskusteluun? Paha vain, että suomeksi uussanat tuntuvat aina sisältävän arvolautauksia. Ja nuoret ovat aikuisen näkökulmasta vajaavaltaisia, sivullisia ja tahdottomia tai heidän tahtonsa suuntautuu väärin.....myös uusäänestäjinä.

Jatkan Paakkunaisen toimittaman Sukupolvipolitiikka. Nuoret ja eduskuntavaalit 2007 selaamista. Sieltä löytyvät edleliset lainauksetkin :-) Alkuperäiset tekstit löytyvät helposti www.minedu.fi eli opetusministeriön sivuilta -> Nuoriso -> Nuorisoasiain neuvottelunkunta -> Julkaisut.

Jonain päivänä keksim blogiini hyvän tapan listata viitaukset ihmisiin ja aineistoihin. Ehkä sivupalkkiin ?

Tekninen kokeilu

Kas kummaa - sähköpostipäivitys toimi heti ensimmäisellä yrityksellä. Rohkenisinko kokeilla myös mobiiliversiota?

Nyt aurinko menee pilven taa ja taidan mennä tekemään ruokaa. Jossain joku harjoittelee pianon soittoa, ihan mukavan kuuloista. Oma perhe on jakaantunut erilaisten mediavälineiden pariin: TV, kaksi tietokoneella ja yksi radiota kuuntelemassa. Ruoka siis tekeille ja sen jälkeen ulos.

Kummallisesti aika katoaa

Melkein kuukausi edellisestä kirjoituksesta. Ryhdistäydy!

Olen miettinyt melkoisesti, miten 2008 kunnallisvaalien äänestysaktiivisuutta voisi nostaa. Suuren pienen ihmisen pohdiskelua junamatkoilla, bussissa ja ääneen jopa eri tilaisuuksissa. Herättää ehkä hämmennystä. Varsinainen vaalipäivä on 26.10.2008 ja silloi 18-vuotias saa äänestää. Siis nyt - tällä hetkellä 16-vuotiaskin voi olla äänioikeutettu ja vaalikelpoinen. Haluan saada aikaan liikettä, liikkeen, muutoksen, joka näkyy ensikertaa äänestävien äänestysprosentissa ja ennen kaikkea ennen vaalipäivää julsisessa keskustelussa. Siksikin myös tämä blogi ja linkit täällä.

Luen Paakkunaisen Karin toimittamaa Sukupolvipolitiikaa kirjaa ja toisella käsellä selaan Nivalan ja Saastamoisen toimittamaa Nuorisokasvatuksen teoria - perusteita ja puheenvuoroja. Niistä muutamia kommentteja tänne lähiaikoina. Kummatkin kirjat saa tilattua Nuorisotutkimusseuran kautta.

Maanantaina matkaan työni puitteissa osallistumaan Ouluun 10 suurimman kunnan nuorisotoimien nuorisosihteerien tapaamiseen. Siellä on teemana nuorten osallisuus. Mielenkiintoista ja haastavaa. Toivottavasti pääsemme käytäntöjen ja rakenteiden lisäksi myös merkityksiin ja tahtotilaan. Siitäkin reissusta muutamia huomioita myöhemmin.

Seuraavaksi pitää miettiä, minne blogini linkitän, sillä ajatukset vailla vuoropuhelua jäävät kumisemaan tyhjään päähän, eivätkä muutu teoksi, liikkeeksi.

Tänään tavoitteena intilaistyyppinen chiken tikkaa ja pinaattifeta-kastike riisillä. Viikko sitten ensimmäistä kertaa teimme pinaattifetaa ja se oli helppoa kuin mikä. Sulatin vain pannulla pakastepinaatit ja hetken kuluttua lisää fetakuutiot lämpenemään. Nams.